Kävin tuolla Killinkoskella SVHY: n valokuvausmuseossa syyskuun alussa. Otin mukaan paikan henkeen sopivan kameran Konica autoreflexT3. Museossa sitten huomasin että salaman paristot oli tyhjät. Eikä uusia missään, seurauksena suomalaisia voimasanoja. No olihan minua kaikkialle seuraava Konican digitagi kamera sentään mukana. Kamerassa on vaan typerä salamavalo koska sen välähdyspäätä ei voi kääntää minnekään joten kaikki se tavara mikä on lasin takana jää kuvaamatta.

Vanha inkan tehtaitten rakennus. Täällä sijaitsee SVHY: n museo. Kävellään lastauslaiturin vasemmalta puolelta portaikkoon, kiivetään toiseen kerrokseen, käännytään vasemmalle ja siellä hallin perällä on valokuvauksen historiaa. 

 Vanha kylpyhuone laboratorio. Suurennuskone on legendaarinen Meoptan valmistama Opemus 6x6. Vastaavassa labbiksessa sitä tuli 60-luvun alkupuolella väännettyä kuvaa. Konekin oli sama. Olosuhteet olivat kylläkin kamalat, kuumaa ja kosteata. Myöhempinä aikoina sitten oma labbis oli luksusta tähän verrattuna.

Tämä vehjes on pinnakaisvedostus laite. Lasin päälle laitetaan negatiivi ja negan päälle valokuvaspaperi. Kansi päälle ja valotetaan paperi. Laitetta käytettiin sarjatuotanto kuvissa, kuten postikortteja tehdessä, tai yleensäkin vedoksissa mitä tehtiin useita kappaleita. Oikealla oleva kellokytkin mahdollisti kaikkien vedoksien samanlaisen valotuksen.

Aikanaan Suomen niemeä kierteli muutama elokuvan esittäjä. He kuljettivat mukanaan projektorin ja valkokankaan. Kuvan esittämä projektori on kiertävän elokuvan esittäjän työkalu. Valona toimivat hiilikaarilamppu ja käyttövoimana elokuva esittäjän käsivoimat. Elokuvat olivat mykkäfilmejä. Projektori on melkoinen harvinaisuus, niitä löytyy maailmasta kaksi kappaletta ja tämä on niistä toinen. Tulee vaan mieleen että kukahan kunnostaisi ja entisöisi laitteen. Varmaankin on käynyt niin kun projektorin käyttö on päättynyt, niin arvokas laite on varastoitu jonnekin tallin vintille ja annettu rauhassa ruostua.

Adapter verkkojulkaisujen Päätoimittaja ja Artdirektor on kuvattu Valokuvaamo Tenholan kulisseissa. Killinkosken kyläyhdistys on rakentanut Valokuvaamo Tenholan, museon yhteyteen. Sieltä saa käsityksen siitä minkälainen oli vanha valokuvaamo.

Valokuvaamo Tenholan kamera, runko puuta. Toinen Tenholan kamera näkyy taustalla. Samoin taustalla on vanha kuvan kuivauslaite.

Toivotan museolle onnea ja menestystä alku on lupaava. Talven aikana museo saa lisää tilaa, esineistöä järjestellään uudestaan ja lisää tavaraa tulee näytille. Kaikki valokuvauksesta kiinnostuneet ja muutkin, jos satutte kylille, niin menkääpä katsomaan. Ajattelinpa mennä ensi kesällä itse käymään siellä uudestaan ja varmistaa että salamassa on tuoreet paristot.

Kiitos yhteistyöstä. Killinkosken kyläyhdistys PJ Vesa Postiselle.

Keitele Päijänne kanava on rakennettu 1990–1993. Tosin kanavaa on suunniteteltu jo niinkin varhain kun 1700 luvulla.  Vuonna 1861 esiteltiin Suomen Tie- vesikulkulaitokselle Keisarin käskykirje kymijoen kanavoinniksi. Kanavan rakentamisen summa saatiin laskettua ja se oli 2.5 miljoonaa hopearuplaa. Kanavointi olisi toteutuessaan muodostanut vesireitin Savosta Keiteleen ja Päijänteen kautta Kymijokea pitkin Suomenlahteen.  No hanke ei toteutunut. Seuraavan kerran hanke otettiin esille 1907 lähinnä kuntien toimesta. 1918 hanke oli lähellä toteutua lähinnä Päijänteen yhdistämisestä mereen Kymijoen kautta. Mutta rautatie- ja maanteiden kehittäminen ja rakentaminen oli esteenä kanavahankkeille. Seuraavan kerran hanke oli esillä eduskunnassa 1964. Huonolla menestyksellä. Kanava rakennettiin pitkällisen miettimisen jälkeen 1990 vuonna saatiin työt alkamaan ja kanava oli valmis 1993.  Kanavan rakentamisen suoritti silloinen Neuvostoliitto.

Kanava rakennettiin kaiketikin liian myöhään, eipä siinä nykyisin ole tavaraliikennettä veneilijät on kanavan suurin käyttäjäkunta. Puu kulkee autolla tai junalla. samoin sellu ja paperi. Hupiveneellä pääsee mukavasti Keiteleeltä aina Lahteen saakka.

Paatelan sulku on ensimmäinen sulku Keiteleestä

kuhnamoon. Kuvassa Kuhnamon puoleinen sulkuportti. Taustalla komeaa keskisuomalaista maisemaa.

Paatelan sulun valvomo, täältä ohjataan koko kanavan liikenne. Sulut toimivat kauko- ohjauksella ja täällä on keskusvalvomo. Tarvittaessa suluilta saadaan suora yhteys tänne laitureilla sijaitsevilla puhelimilla.  

Kilvestä voi päätellä mistäpäin kanavanrakentajat tulivat.

   Kanava tarina jatkuu kunhan pääsen kuvaamaan loput kanavan kuuluvat sulut. Kapeekoski ja Kuusaa on jo kuvattu. Mutta muutema kuva Pörrin sillasta tuohon hyväksi lopuksi.